Artikkeli
Kreikka pähkinänkuoressa
Kreikka on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan ympäröimänä Välimeren eteläkärjessä. Sen virallinen nimi on Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta.
Kreikka on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan ympäröimänä Välimeren eteläkärjessä. Sen virallinen nimi on Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta. Maan pääkaupunki on Ateena ja väkiluku noin 10,8 miljoonaa. Kreikka on strategisesti tärkeä sijaintinsa vuoksi Euroopan, Aasian ja Afrikan risteyskohdassa. Maa on parlamentaarinen tasavalta. Merkittäviä elinkeinoja ovat turismi ja laivanvarustus. Kreikassa puhutaan pääasiassa kreikkaa ja suurin uskontoryhmä on ortodoksinen kirkko.
Kreikan historia ulottuu antiikin ajoista, jolloin Kreikka oli länsimaisen sivistyksen kehto. Antiikin Kreikassa syntyi demokratia, filosofia, tieteet ja taiteet. Kreikka oli osa Makedonian valtakuntaa, sitten Rooman valtakuntaa ja sen perillistä Bysantin valtakuntaa, ennen kuin se vuonna 1830 lopullisesti itsenäistyi Osmanien valtakunnasta. Nykyinen Kreikka on Yhdistyneitten kansakuntien perustajajäsen ja jäsenenä useissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten Euroopan unionissa ja Natossa. Kreikassa on 18 Unescon maailmanperintökohdetta.
Kreikka on vuoristoinen ja maanjäristysherkkä maa. Manner-Kreikka ja Peloponnesos muodostavat suuren niemen, joka ulottuu Välimereen. Kreikka jaetaan yhdeksään maantieteelliseen alueeseen, kuten Keski-Kreikkaan ja Peloponnesokseen. Kreikan saaristo käsittää 2 000–6 000 saarta ja se sijaitsee pääosin Egeanmeressä. Kreikan ilmasto vaihtelee vuoristoisen maan ja merialueen välillä.
Kreikan ilmasto
Kreikassa vallitsee välimerenilmasto, joka on kuuma ja kuiva kesällä ja sateinen talvella. Alueella on paljon auringonpaistetta ja kuukausittainen keskimääräinen vuorokauden lämpötila vaihtelee eri puolilla maata. Kreikassa on yli 5500 kasvilajia ja 900 eläinlajia, ja metsät kattavat noin 30 prosenttia maan pinta-alasta. Merkittävimpiin puulajeihin kuuluvat alepponmänty, tammi, pyökki ja kastanja, ja uhanalaisia eläinlajeja ovat valekarettikilpikonna ja munkkihylje. Kreikassa on myös lukuisia luonnonsuojelualueita, kuten kymmenen kansallismetsää, kaksi merikansallispuistoa ja 15 muuta kansallispuistoa.
Kreikan historia
Kreikka on merkittävä maa historiallisesti ja kulttuurisesti. Sen esihistoria ulottuu 200 000 vuotta eaa. ja se on kotona monille erilaisille kulttuureille, kuten paleoliittiselle, neoliittiselle, pronssikauden Egeanmeren kulttuureille, minolaiselle ja mykeneläiselle kulttuurille. Minolainen kulttuuri oli Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri, joka tunnetaan suurista palatsikeskuksistaan. Mykeneläinen kulttuuri puolestaan oli ensimmäinen kreikankielinen kulttuuri ja se oli osa antiikin Kreikan syntymää.
Antiikin Kreikka on merkittävä ajanjakso Kreikan historiassa ja länsimaisessa sivistyksessä. Se tunnetaan erityisesti demokratiastaan, filosofiastaan, kirjallisuudestaan, arkkitehtuuristaan ja antiikin olympialaisista. Antiikin Kreikan jälkeen Kreikka oli osa Rooman valtakuntaa ja kristinusko tuli maahan apostoli Paavalin lähetystyön tuloksena.
Kreikka on siis merkittävä maailmanhistoriallinen ja kulttuurinen maa, joka on muovannut länsimaista sivistystä ja kulttuuria monin tavoin.
Nykyinen Kreikan valtio
Kreikan vapaussota alkoi virallisesti 25. maaliskuuta 1821 ja johti Kreikan itsenäisyyteen. Sen varsinainen itsenäisyysjulistus annettiin uutenavuotena 1822. Vapaussodassa oli mukana filhelleenejä eri puolilta Eurooppaa ja monet kreikkalaiset antoivat henkensä vapauden puolesta. Itsenäisyys tunnustettiin Lontoon protokollassa 3. helmikuuta 1830 Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Venäjässä. Ateensa tuli Kreikan pääkaupungiksi vuodesta 1834 alkaen.
Kreikka alkoi laajentua muutamia alueita liittämällä, kuten Jooniansaaret ja Thessalia. Kreikassa järjestettiin ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset vuonna 1896. Vuonna 1917 Kreikka liittyi ensimmäiseen maailmansotaan ja pyrki saamaan Vähän-Aasian kreikkalaisalueet liittämällä ne Kreikkaan (Megáli idéa). Sèvresin rauhansopimuksen jälkeen alueet olivat muutaman vuoden ajan Kreikan hallinnassa, mutta Turkki ei sopimusta allekirjoittanut, mikä johti vuosina 1919–1922 sotaan Turkkia vastaan. Sota johti Kreikan tappioon ja pakolliseen väestönvaihtoon Turkkiin ja Kreikkaan.
Vuonna 1946–1949 Kreikassa käytiin sisällissota, joka päättyi kommunismin vastustajien voittoon. Kreikka liittyi Natoon vuonna 1952 ja eurojärjestelmään vuonna 2001. Vuonna 2004 maassa järjestettiin kesäolympialaiset. Vuoden 2009 loppupuolella Kreikan talous luisui velkakriisiin ja se on saanut useita tukipaketteja euroalueen valtioilta ja IMF:ltä velkakriisin hoitamiseksi. Kreikka on kehittynyt normaaliksi länsimaiseksi demokratiaksi. Tällä hetkellä maata johtaa Uuden demokratian puolueen Kyriákos Mitsotákis. Vuonna 2020 Kreikan parlamentti valitsi Katerína Sakellaropoúloun presidentiksi, joka on Kreikan historian ensimmäinen naispresidentti.
Kreikan talous
Kreikan talous on monipuolinen ja perustuu sekä suuryrityksille että laajalle yksityisyritteliäisyydelle. Palvelusektori on suurin, ja siihen kuuluu erityisesti pankkiala. Matkailu on myös merkittävä tulonlähde, ja Kreikka on yksi maailman suosituimmista matkakohteista. Teollisuuden tärkeimpiä tuotteita ovat petrokemian ja kemikaalien tuotteet, tekstiilit, elintarvikkeet ja juomat sekä tupakka. Maatalous on vielä merkittävä osa Kreikan taloutta ja tuottaa muun muassa oliiviöljyä, viiniä ja tupakkaa. Kreikan liikennejärjestelmä koostuu lentokentistä, maanteistä, linja-autoliikenteestä, rautateistä ja joukkoliikenteestä. Merkittävä osa Kreikan taloudesta perustuu merenkulun ja satamatoimintaan.
Kreikan talous on kärsinyt pitkään velkakriisistä, joka johti julkisen talouden leikkauksiin ja reformeihin. Vuonna 2015 Kreikan velka oli noussut 320 miljardiin euroon ja maata tuettiin 240 miljardilla eurolla. Velan osuus BKT:sta oli Euroopan suurin, 174 %. Vaikka Kreikan talous on osoittanut arvioitua kestävämpää kehitystä, nuorisotyöttömyys on edelleen erittäin korkea.
Kreikan valuutta on euro, ja se hyväksyttiin eurojärjestelmään vuonna 2001. Sähköntuotannossa käytetään pääosin fossiilisia polttoaineita, ja uusiutuvien energialähteiden osuus on noin 26,5 %. Kreikka ei käytä ydinvoimaa.
Kreikan kulttuuri
Kreikan kulttuuri on monimuotoinen ja syvältä juurtunut historian kulttuuri, joka on kehittynyt tuhansien vuosien ajan. Antiikin Kreikan kulttuuri, joka kukoisti 700 eaa.-400 jaa., on ollut merkittävä vaikutus Euroopan kehitykselle ja on yhä tänä päivänä merkittävä osa Kreikan perinteitä. Bysanttilainen kulttuuri (400-1453), joka syntyi Bysantin valtakunnassa, yhdisti hellenistiset ja itämaiset ainekset ja on edelleen merkittävä osa ortodoksista kirkkoa ja luostareiden liturgista elämää.
Kreikassa perinteet ovat edelleen vahvasti esillä ja kunnioitettuja. Kulttuuri on perhekeskeistä ja kirkon asema on edelleen vahva. Kreikka tunnetaan muun muassa kansantansseistaan, musiikistaan ja perinteisistä kansallispuvuista. Kreikkalainen keittiö on välimerellinen ja käyttää paikallisia raaka-aineita. Juhlat ja uskonnolliset tilaisuudet ovat tärkeitä osa kreikkalaista elämää ja kuuluvat vuosittainen tapahtumien joukkoon, kuten pääsiäinen ja Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivä.
Kreikassa on 18 Unescon maailmanperintökohdetta, jotka edustavat esihistoriallista aikaa, antiikin aikaa ja keskiaikaa. Näitä ovat muun muassa Akropolis, Delfoin arkeologinen alue, Mystraksen rauniot ja Thessalonikin varhaiskristilliset ja bysanttilaiset muistomerkit. Kreikassa on myös merkittäviä kirjailijoita, kuten Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneet Giórgos Seféris ja Odysséas Elýtis sekä Oscar-ehdokkaana ollut elokuvaohjaaja Michális Kakogiánnis.
Kreikan kulttuuri on vahvasti juurtunut historian juuriin ja se elää edelleen vahvasti tänä päivänä. Se on merkittävä osa Euroopan ja maailman kulttuuriperintöä.
Mihin seuraavaksi
Päivitetty 12.2.2023.